Blogisanasto

Paluu Blogit-sivulle
Blogi, weblogi, verkkoloki, verkkopäiväkirja, nettipäiväkirja (ehdotettu myös sanaa nettis) on jatkuvasti päivittyvä verkkojulkaisu jossa uusimmat merkinnät tulevat sivun ylälaitaan. Merkintöihin liittyy tekijän nimi (blogi voi olla ryhmän toimittama), päiväys (kellonaika), suora linkki (permalink), useimmiten kommentointi, mahdollisuus lähettää merkintä sähköpostina edelleen, tiedot kyseiseen merkintään linkittäneistä blogeista (trackback) ja joissakin järjestelmissä myös aihetta/kategoria ja merkintää määritteleviä tägejä (tag). Suomen kieleen on yleistymässä sana blogi, sillä aluksi suositeltu verkkopäiväkirja johtaa monen blogin pitäjän mielestä harhaan. Verbijohdannainen on blogaaminen tai bloggaaminen, joista jälkimmäinen on tällä hetkellä vakiintumassa kielenkäyttöön.
Bloggaamisen eri variaatiot hakevat vielä suomenkielessä muotoaan. Fotobloging on valokuvabloggaamista eli blogin keskeisin sisältä on valokuvilla kerronta. Hyvin lähellä, rinnakkain tämän kanssa kulkevat videobloging (vod, vodblog, vidblog, videoblogi), jossa merkinnät ovat videoita, audiobloging eli merkinnät ovat äänitiedostoja (joita voi esimerkiksi julkaista soittamalla blogiin) ja näitä kaikki yhdistelevä mobloging eli mobiili bloggaaminen. Moblogit ovat aivan erityinen ilmiö (tutustu tarkemmin esim. Rheingoldin kirjaan Smart Mobs, ks. myös Smart Mobs -blogi. Moblog ei ole pelkästään mobiililaitteiden käyttämistä blogien tuottamiseen. Siihen liittyy usein virtuaalinen paikantaminen ja kaverilta kaverille leviävä missä-nyt-tavataan tiedottaminen. FlashMob-ilmiö liittyy mobiiliin bloggaamiseen: mobiilin blogin kautta ilmoitetaan tapahtumapaikka ja teema, toisilleen tuntemattomat ihmiset kokoontuvat paikalle, toimivat hetken yhdessä ja kaikkoavat jälleen kukin taholleen. Mobiiliin verkottumiseen liittyy yhä uusia ilmiöitä, tutustu vaikka bluetooth-laitteilla tapahtuvaana sbottailuun, josta kertoo Botsbotteri. Blogmapper yhdistää paikkatiedon ja kuvablogin tavalla, joka voisi hyvin sopia myös opetuskäyttöön.

Blogivirus? Onko sellaisiakin? No ei muutamia huijjauksia lukuunottamatta. Sen sijaan blogijuttujen kommenttointia rasittaa usein roskakommenttien tulva. Tämän vuoksi kommentoinnissa käytetään erilaisia seulontamenetelmiä.
Blogosfääri, keskenään verkottuvien blogien luoma maailma. Bloggaamisen keskeisiä piirteitä ovat keskinäinen linkittäminen, lainaaminen ja kommentointi. Myös sanoja blogistan ja blogistania on käytetty viitattaessa blogien muodostamaan "valtakuntaan".

Linkkilistat ovat oleellinen osa blogeja. Listat sijoitetaan joko toiseen tai molempiin sivupalkkeihin. Linkkilistoina sivuilla näytetään yleensä vähintään viimeisimmät blogimerkintöjen otsikot ja arkisto. Näiden lisäksi bloggaaja luo halutessaan linkkejä muihin blogeihinsa, niihin blogeihin, joita itse seuraa (blogroll) ja muihin, blogin aihepiiriin liittyviin verkkosivuihin. Teemoittain luokitellut linkkilistat voivat toimia blogin resurssipankkina. Linkkilistoja voi hallinnoida erillisen verkkopalvelun tai ohjelman avulla, jolloin saman listan saa liitettyä useaan blogiin linkin avulla (esim. BlogRolling.com). Linkkilistojen siirrossa ja kopioinnissa on taustalla OPLM (Outline Processor Markup Language) XML-koodi, josta voi ottaa vaikkapa varmuuskopion omalle koneelleen. Mainio tapa on myös käyttää sosiaalisia kirjanmerkkejä ja niistä luotuja tägipilviä (tag cloud) tai -listoja (esim. del.icio.us).
Listautuminen auttaa blogin tekijää verkottumaan blogimaailmaan. Kun bloggaaja ilmoittaa itsestään erilaisiin blogien hakupalveluihin (ping), hän tulee näkyväksi blogimaailmassa. Vaikka useimmat blogit ovat julkisia (ja siksi on aina hyvä miettiä, ketä haukkuu blogissaan), satunnaiset lukijat eksyvät harvaan sivuille (blogien määrä on nykyisin huima ja kasvaa edelleen). Blogilista kokoaa suomalaisia blogeja.

Post, posting, entry, postaus, juttu, lastu, päre, merkintä, kirjoitus. Blogi täyttyy uusista merkinnöistä alekkaisena listana (teksti, kuva, video, ääni). Usein sivupalkissa (sidebar) näkyy linkkilistana viimeisimpien merkintöjen otsikot. Merkinnöistä muodostuu päivämäärän mukaan arkisto, sillä kovin pitkää listaa on hankala lukea. Jotta vanhan merkinnän hakeminen onnistuisi, blogissa saattaa olla arkiston lisäksi sisäinen haku, merkintöjä voidaan luokitella ja luokituksista (tägeistä) saattaa muodostua omia sivuja ja sisäinen hakemisto. Joissakin blogeissa on myös kalenteri, joka näyttää mouse overina merkintöjen otsikot. Merkintään syntyy yleensä automaattisesti oma verkko-osoite (permalink), jonka avulla voidaan luoda suora viittaus.
RSS (RSS = Really Simple Syndication tai Rich Site Summary), feed, syöte, uutisvirta, jota on mahdollista seurata rss-lukijaohjelmalla (aggregator, feedreader, RSS News Reader). Lukijaohjelmia ja -palveluita löytyy ilmaiseksi verkosta ja uusimpiin selaimiin kuuluu myös RSS-lukija. Syöte tekee kiinnostavien sivujen seuraamisen helpoksi: lukijan ei tarvitse käydä sivuilla nähdäkseen päivitykset vaan hän voi seurata päivityksiä suoraan omalta koneeltaan. Syötetekniikoita on useita (RSS 1.0, RSS 2.0, Atom). Esimerkiksi Feedburner-palvelu muuntaa minkä tahansa syötteen kaikkien lukijaohjelmien hyväksymään muotoon. Syötesivut merkitään pienellä merkillä (usein oranssi), jonka voi joko raahata lukijaohjelmaan tai josta voi kopioida syötteen osoitteen hiiren kakkospainikkeella ja liittää osoitteen lukijaohjelmaan uutena tilauksena.

Tag, tägi, tuniste, tarkenne, leima, tarra (myös komento tai koodi) on HTML-kielen ilmaisu, jolla saadaan aikaan jokin toiminto verkkosivulle (esimerkiksi lihavointi tai hyperlinkki). Monissa blogijärjestelmissä HTML-koodiin ei tarvitse puuttua, mutta hieman taidokkaampi bloggaaja haluaa mielellään mukauttaa sivua oman mielensä mukaan (ja käyttää omaa CSS-tyyliään). Tägejä löytää helposti verkosta, esim. HTML-Dog.com -sivuilta.
Tägillä tarkoitetaan myös mm. blogimerkintöjen (tekstien, kuvien yms.) leimaamista (tagging), luokittelua hakuja varten. Vakiintunutta suomalaista ilmaisua tälle toiminnalle ei vielä ole (suomeksi sanalla tägi on viitattu graffitin tekijätunnisteeseen). Näistä verkkomerkinnän leimoista/luokitteluista muodostuu verkkoyhteisön tuottamia hakemistoja/sanastoja (folksonomy), joita visualisoidaan tägipilvillä. Niissä keskimääräistä useammin merkinnän saanut asiasana näytetään suurempana kuin vähemmän merkintöjä saanut: esim. Zoomclouds ja Swicki. Mainioita Folksonomy-esimerkkejä ovat Flickr ja del.icio.us.

Trackback on useimmista järjestelmistä löytyvä toiminto, joka lisää merkintöjen yhteyteen tiedon sivuista, jotka ovat linkittäneet merkintään, laajentaen keskustelulinkin kaksisuuntaiseksi.
Paluu Blogit-sivulle | Palautetta/kysymyksiä